Vaikka jalkapallostadionin järjestämisen voisi ajatella olevan yhdistykselle sopivaa voittoa tavoittelematonta toimintaa, ja onhan se pitkään Suomen lukuisten urheilu- ja nuorisoseurojen ajalta sitä ollutkin, on tämän stadionin taustalla vakavarainen ja suurta tulosta tekevä osakeyhtiörypäs. Stadionin perimmäisen, siis lähinnä fyysisen kiinteistön, omistajan sanotaan olevan viimekädessä Helsingin kaupunki. Central_Helsinki_from_planeToisaalta tämän omistuksen on myös julkisuudessa kerrottu periytyvän yksityisen osakeyhtiön kautta. Tämä yhtiö nauttii ilmeisen kiinteää tuloa, mutta vain noin puoli miljoonaa euroa (2010-2014). Edelleen Helsingin kaupungin sanotaan vuokranneen stadionin kolmannelle yhtiölle, Helsinki Stadion Management Oy:lle, jonka omistajina ovat Suomen Urheilusäätiö sekä HJK Oy. Näistä viimeisimmän tulos ylsi 2014 lähes 9 miljoonaan euroon, siinä missä Helsinki Stadion Management Oy:n liikevaihto 2014 oli vain vaatimattomat 1.4 miljoonaa euroa.

Helsinki Stadion Management Oy teki vuonna 2014 tulosta 245 000 euroa, ja sen tulos on lievästi kasvanut vuodesta 2010. Monimutkainen ja monitasoinen yritysjärjestelyrakenne on tiettävästi jatkunut stadionin alkuajoista lähtien. Rahoilla on kuitenkin paha tapa valua ulospäin. Raha on kuin ruumiit meressä, meri hylkii niitä ja ennen pitkää ne ajautuvat rannalle.

Suomen urheilumaailmassa on pitkät perinteet erilaisten urheiluyhdistysten ja järjestöjen perustamiselle. Alan yksityistyminen on toisaalta edennyt vauhtilla, ja monenmoisia yhtiöitä perustetaan ja omistuksia ketjutetaan. Korporatistissa hengessä jokainen väliporras ja omistaja ottaa omansa, onhan se lain suoma velvollisuus tuottaa osakkeenomistajille voittoa. Omistusketjuissa kirjanpitäjät, tilitoimistot ja muut symbioottiset olennot elävät lähellä suurta yhtiötä ja osana toimitusketjua. Onko tällainen perusteltua kun kyseessä on urheilustadion? Urheilusäätiöt ja järjestöt ovat perinteisesti saaneet valtiolta sekä yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä avustuksia.

Voitaneenkin perustellusti kysyä valuuko asiakkaiden lipuista maksamat rahat urheilijoille, vai kenties ulos hallintoon, infrastruktuuriin ja erilaisten ketjuhankkeiden väliportaisiin. Hulppeista puitteista tunnettu vakavarainen stadionyhtiö kuitenkin pitää hyvää huolta rakenteista, kentästä ja muista fasiliteeteista, niin Finnairin aikana kuin sen jälkeisten sponsorienkin iloksi. Yhtiön tulosta jaetaan kuitenkin yleensä myös osa osakkeenomistajille, eli tässä tapauksessa urheiluseuroille. Ottaen huomioon, etta tiettävästi stadionyhtiö saa avustuksena ainakin osan vuokrasta, niin voinee tietysti kysyä että kuka maksaa mistä ja kenelle.